COI-webiste
Blog

Cost of Inaction (osa 2): 5 kysymystä joilla jäsennät verkkosivustosi jatkokehityksen

Jemmi Laaninen
Jemmi Laaninen

Edellisen blogin pureuduttua suoraan siihen mitä Cost of Inaction tarkoittaa, on aika laittaa nyt termi kontekstiin käytännön esimerkin kautta. Ensimmäisenä käsittelyvuoroon pääsevät verkkosivut. 

Lähes jokaisella yrityksellä on jonkinlainen verkkosivusto, jonka tekemiseen on ainakin kertaluontoisesti investoitu aikaa ja rahaa. Ensimmäinen askel on siis otettu, mutta mitä sen jälkeen? Sivustoa ei voi eikä kannata jättää oman onnensa nojaan. Pahimmassa tapauksessa verkkosivuston tekemiseen investoitu aika ja raha kuluu hukkaan, kun sivusto pikkuhiljaa vanhenee eikä siitä saada irti toivottuja hyötyjä.

Verkkosivuston jatkokehityksen hallitseminen voi tuntua vaivalloiselta ennen kuin tiedetään mistä lähteä liikkeelle. Paikalleen silti ei kannata jäädä, koska kilpailijat kehittävät palveluitaan koko ajan. Onko teillä varaa pysyä samana?

Tästä syystä olemme koonneet listan kysymyksiä joiden avulla päästään alkuun, jotta sivuston jatkokehitys ei jäisi tekemättä.

 

1.    Miksi sivusto on olemassa?

Kun mietitään kehittämistä, on hyvä tietää sivuston alkuperäiset olemassaolon syyt ja tavoitteet. Mitä sivustolla halutaan saavuttaa? Tyypillisiä verkkosivustoille asetettuja tavoitteita ovat esimerkiksi taustatiedon tarjoaminen yrityksestä, liidien kerääminen tai suoranainen myynti.

Kun sivuston tavoite on kirkastettu, päästään tutkimaan lähemmin syitä, seurauksia ja kehitystarpeita. Miten sivusto palvelee sille asetettuja tavoitteita tällä hetkellä? Tiedetäänkö, mitä käyttäjä sivustolla tekee? Minkälaista tietoa käyttäjä hakee? Miksi käyttäjä ylipäätään saapuu sivustolle?

Kysymykset kuulostavat samaan aikaan itsestäänselviltä ja haastavilta. Kysyttäessä useammalta taholta saman yrityksen sisällä saadaan todennäköisesti yhtä monta eri vastausta kuin on vastaajiakin. Eri tahoilla voi olla hyvinkin erilaiset käsitykset siitä, mitä verkkosivuilta odotetaan ja millaista tarkoitusta niiden tulisi palvella. Samoin myös potentiaaliset asiakkaat voidaan nähdä vallan eri tavoin. Kaikki tämä tulisi huomioida verkkosivuston kehityksessä.

 

2.    Mikä konversio, mikä ostopolku?

Peruskysymysten jälkeen on hyvä lähteä pohtimaan sitä, mitä sivuston käyttäjän halutaan tekevän - millaisia toimia voidaan laskea konversiopisteiksi ja miten näitä tulee mitata. Selkeät konversiopisteet, kuten oppaiden lataukset ja suorat yhteydenotot ovat helposti mitattavissa. 

Isompi pähkinä onkin, kuinka käyttäjä saadaan tuotua konversiopisteeseen ja kääntymään konversioksi? Tässäkin kohtaa auttaa huomattavasti, kun on selkeät tavoitteet ja hyvä ymmärrys käyttäjästä ja hänen tarpeistaan sivuilla. 

Ostopolku on hyvä suunnitella viimeistään siinä vaiheessa, kun sivuston laajempi kehitys on ajankohtaista. Kun ostopolku suunnitellaan hyvin, sitä on huomattavasti helpompi ja kevyempi jatkokehittää tulevaisuudessa. Näin myös konversioluvut saadaan mukavaan kasvuun.

 

3.    Millä tasolla on sivuston käytettävyys ja brändikokemus?

Verkkosivuston pystyyn laittaminen ei ole itsessään mikään maailman haastavin homma. Temppu onkin saada siitä sellainen, että loppukäyttäjä - potentiaalinen asiakkaasi - haluaa todella vierailla sivustollasi, ja mielellään useammin kuin kerran. 

Onko sivuston käytettävyyttä tutkittu aiemmin? Skaalautuuhan se mobiililaitteille? Ovathan tekstit luettavia ja navigaatio selkeä? Löytyykö toivottu tieto kuinka nopeasti? Tähän pystyvät parhaiten vastaamaan käyttäjät ja käytettävyyden asiantuntijat.

Yrityksen sivusto on osa brändiä. Käyttäjän kokemus sivustosta vaikuttaa kokonaismielikuvaan brändistä. Vaikeakäyttöinen sivusto, epäselvä rakenne ja puutteelliset tiedot vaikuttavat mielikuvaan tietenkin negatiivisesti.

Mikäli brändin kaikki muut kohtaamispisteet ovat erinomaisia, kannattaa laittaa pieni extrapanostus verkkosivujen käyttökokemukseen. Tämä voi olla juuri se kilpailijoista erottava tekijä, joka saa asiakkaat kääntymään ennemmin teidän yrityksenne puoleen kuin kilpailijalle.

 

4.    Kenen vastuulla sivuston kehitys on?

Usein yrityksen verkkosivuston kehitys hidastelee siksi, ettei sivustolla ole selkeää omistajaa yrityksen sisällä. Kenen vastuulla on huolehtia siitä, että sivusto palvelee tarkoitustaan, sitä päivitetään riittävän aktiivisesti, sisällöntuotantopuoli toimii kuin sveitsiläinen kello ja että se on teknisesti ajan tasalla?

Sisällöllinen vastuu on usein markkinoinnista vastaavalla, ja tekninen päivitys putoaa eniten ATK:ta puhuvan henkilön tontille. Lopulta sivuston tarkoituksen määrittely on pallo, jota kopitellaan aina seuraavalle. Ai niin, sitä dataakin kerätään ja silläkin pitäisi tehdä jotain, joku varmaan hoitaa sen?

Kuulostaa vähän siltä, että kehitys viivästyy muutamaan otteeseen jo tästä syystä, eikö?

Selkeät vastuut, odotukset ja roadmap tukevat vastuuhenkilöitä kehityksessä huomattavasti. Ne myös takaavat sen, ettei kehitystä jätetä tekemättä vain siksi ettei kukaan ole ihan varma mitä ollaan seuraavaksi tekemässä. 

Selkeä vastuunjako pitää etumatkan kilpailijoihin. Toisaalta, mikäli kehitystä ei tehdä, voi kustannus tekemättä jättämisestä kertaantua tulevaisuudessa merkittävästi.

 

5.    Eihän korjata sitä, mikä ei ole rikki?

Jatkuva kehitys kuulostaa äkkiä todella raskaalta. Jatkuva brändi-identiteetin uusiminen tai suuret muutokset eivät kuitenkaan ole se, mistä on kysymys. Alkutilanteesta riippuen voi olla, että alkusysäys kehitykseen on hieman isompi projekti, mutta jatkokehitys on todellisuudessa kevyttä ja tapahtuu vähitellen. 

Ensimmäinen askel voi olla esimerkiksi sivuston käyttökokemuksen eli UX:n kokonaisvaltainen arviointi, jossa tunnistetaan sivuston käytettävyyden ongelmakohdat, mahdollisuudet ja vahvuudet - eli paitsi mitä kannattaa muuttaa, myös mikä toimii jo. Arvioinnin tuloksista päästään kätevästi kehityksen backlogin priorisointiin. Kun isoimmat ongelmakohdat on tunnistettu ja korjattu sekä backlog koottu ja järjestetty, jatkokehitys on jo varsin hyvällä mallilla.

Nopeatempoisen, ketterän jatkokehityksen hienoimpia puolia on se, että se tapahtuu nopeasti ja näin ollen myös sivuston käyttäjistä saadaan dataa nopeasti. Nopealla oppimisella voidaan tehdä nopeita iteraatioita, jonka jälkeen voidaan nähdä taas uusia tuloksia.

Tässä vaiheessa sivuston kehitys voi olla yhteydenottotapojen A/B-testaamista, painikkeiden muotojen ja värien muokkaamista ja navigoinnin selkeyttämistä kerätyn datan perusteella. Tarkoituksena on optimoida sivustoa palvelemaan sille asetettuja tavoitteita mahdollisimman hyvin ja löytää ne keinot, miten se tapahtuu.

Kehitystä pitää tapahtua, ettei jää kehittyvällä markkinalla jälkeen. Verkkosivuille asetetuista tavoitteista riippuen COI eli tekemättä jättämisen kustannus voi nousta tähtitieteellisiin lukuihin, kun kilpailijat kuitenkin kehittävät aktiivisesti omia palveluitaan.

Me emme ole tähtitieteilijöitä, mutta verkkosivustoista ja liiketoiminnasta tiedämme paljon. Ota epäröimättä yhteyttä ja jutellaan aiheesta!

Kirjoittaja on digimarinoitu, tavoitteita rakastava ja markkinointia hengittävä Business Development Manager, joka tuo Sangren toimistolle kimallusta kuin kävelevä diskopallo.

Share

Enough about us. Let’s talk about your goals.

We want to hear about your business. Give us a call or drop us a message. We'll get back to you by the next business day.