Muotoilujärjestelmä ei ole vain tuotekehityksen työkalu vaan myös brändinhallinnan työkalu.
Blogi

Hallitse brändiäsi muotoilujärjestelmän avulla

Perttu Talasniemi
Perttu Talasniemi

Aloitetaan sillä, että Design Systemille ei ole vielä vakiintunutta suomennosta, joten kutsun sitä tässä kirjoituksessa muotoilujärjestelmäksi. Mutta tutustutaan ensin mikä on muotoilujärjestelmä ja mitä hyötyä siitä on yritykselle?

Muotoilujärjestelmä on kehitetty ensisijaisesti digitaalisen tuotekehityksen avuksi. Yrityksillä on jo pitkään ollut olemassa brändiohjeistuksia, mutta ne eivät olleet riittäviä digitaaliseen – alati muuttuvaan – pelikenttään. Esimerkiksi nykyään logosta, ikoneista, napeista, jne. saatetaan tarvita lukuisia erilaisia versioita moniin eri kanaviin. On siis luontevaa, että “järjestelmä” huolehtii niiden ajantasaisuudesta ja säilytyksestä sekä jakelusta eri sidosryhmien kesken. Tämä varmistaa myös muotoilun näkökulmasta yhtenäisen kokemuksen, jotta esimerkiksi samasta napista ei ole montaa eri versiota. Muotoilujärjestelmät keskittyvät useimmiten puhtaasti digitaaliseen puoleen, mutta jotta muotoilujärjestelmää voisi hyödyntää kokonaisvaltaiseen brändinhallintaan, tulisi sen sisältää myös ei digitaalista sisältöä. Näin varmistetaan, että brändi on joka kanavalla linjassa keskenään ettei se ala rönsyilemään.

Muotoilujärjestelmä koostuu tyypillisesti seuraavista sisällöistä:

  • Esittely, arvot ja periaatteet
  • Brändiohjeistus
  • Komponentit
  • Käytännöt ja esimerkit
  • Koodiesimerkit
  • Resurssit

Lisäksi muotoilujärjestelmä voi sisältää valmiita sivupohjia sekä animaatioita ja niihin liittyviä ohjeistuksia. Digitaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna muotoilujärjestelmä voi periaatteessa sisältää mitä vain mikä auttaa luomaan yhtenäisen käyttäjäkokemuksen, parantamaan tuotteiden skaalautuvuutta sekä vähentämään teknistä- ja muotoiluvelkaa. Näin tiimit voivat keskittyä loputtomien bugikorjausten sijasta parantamaan tuotteita tarjoamalla ratkaisuja käyttäjien todellisiin tarpeisiin.

Muotoilujärjestelmien puolestapuhuja Micah Godbolt kuvaili muotoilujärjestelmien hyötyjä seuraavasti:

"We can focus our energy on more worthwhile tasks like accessibility, performance and iteration." 

– Voimme suunnata energiamme kohti hyödyllisempiä tehtäviä, kuten saavutettavuuden parantamista, suorituskyvyn optimointia ja iterointia.

Muotoilujärjestelmiin suhtaudutaan useimmiten pelkästään tuotekehityksen työkaluna, sillä helposti jaettavat ja uudelleen käytettävät komponentit auttavat pitämään laadun tasaisena ja nopeuttavat digitaalista tuotekehitystä. Todellisuudessa muotoilujärjestelmä on myös brändinhallinnan työkalu, sillä se on väkisinkin osa yrityksen brändiä. Varsinkin jos muotoilujärjestelmä on julkinen, silloin se on myös yksi yrityksen markkinointikanavista. Koska muotoilujärjestelmä on tärkeä osa yrityksen brändiä, on muotoilujärjestelmää kehitettäessä tarkasteltava yrityksen brändiä kokonaisvaltaisesti, jotta ns. digitaalinen (online) ja analoginen (offline) brändit ovat linjassa keskenään. Ideaalisesti olisi vain yksi ja sama brändi joka kanavalla, mutta valitettavasti näin ei aina ole. Yksi syy tähän on juurikin se, ettei muotoilujärjestelmää ymmärretä osana brändinkehitystä. Monesti ongelmana on se, että aikanaan yritykselle on luotu (ns. analoginen) brändi, johon ollaan edelleen tyytyväisiä. Kuitenkin tiedostetaan sen sopimattomuus digitaalisille kanaville, mutta ei haluta lähteä muuttamaan olemassa olevaa brändiä, vaan siitä muokataan sopiva versio digitaalisille kanaville. Tällöin väkisinkin brändi haarautuu ja syntyy jaottelu alkuperäisen kattobrändin ja uuden digitaalisen brändin välillä. Näin digitaalisen muotoilijan näkökulmasta, monesti uusi digitaalinen brändi on luonnollisesti modernimpi ja visuaalisesti miellyttävämpi, kuin alkuperäinen ns. kattobrändi. Joten muotoilujärjestelmää ja siten myös digitaalista brändiä kehitettäessä on useimmiten varauduttava päivittämään myös olemassa olevaa brändiä, jotta pystytään luomaan yhtenäinen brändikokemus joka kanavalla.

Pitää kuitenkin muistaa ettei muotoilujärjestelmä ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Vaikka muotoilujärjestelmän tarkoituksena on vähentää (uudelleen) muotoilun tarvetta, ei se kuitenkaan ikinä täysin korvaa muotoilijaa. Muotoilujärjestelmä ei myöskään valitettavasti korvaa uudelleen muotoilun tarvetta, sillä muotoilu on aina sidoksissa kontekstiin ja vallitsevaan tietotasoon. Ajan kanssa tietotaso päivittyy ja konteksti voi muuttua. On myös naiivia olettaa, että täysin samoja komponentteja tai käytäntöjä voi käyttää kaikissa kanavissa. Esimerkiksi verkkosivujen muotoilu eroaa mobiilisovelluksen muotoilusta radikaalisti, sillä laitteet joilla niitä käytetään ovat erilaisia ja eri kokoisia sekä käyttötilanteet ovat tyystin erilaiset. Eli kannattaa muistaa, että myös itse muotoilujärjestelmä saattaa tarvita ylläpitoa ja päivitystä.

EightShapes konsulttitoimiston toimitusjohtaja Nathan Curtis kuvaili hyvin muotoilujärjestelmän syvintä olemusta:

"A design system isn't a project. It's a product serving products." 

– Muotoilujärjestelmä ei ole projekti vaan se on tuote, joka palvelee muita tuotteita.

Muotoilujärjestelmä soveltuu parhaiten tilanteisiin, joihin on jo valmiiksi määritetty komponentit ja käytännöt. Tällaisia ovat esimerkiksi uusien lomakekenttien lisääminen. Sanotaan vaikka, että lomakkeeseen pitää lisätä kohta missä kysytään käyttäjän toista nimeä. Kehittäjä pystyy tekemään tämän itsenäisesti ilman muotoilijaa, sillä kenttien tyylit ja tarkistuskäytännöt (validointi) ovat määritetty muotoilujärjestelmässä. Myös uuden kentän sijainnin lomakkeella pystyy loogisesti päättelemään ilman muotoilijaa (psst: kenttä tulee etunimen ja sukunimen väliin). Muotoilijaa sen sijaan kannattaa hyödyntää, jos lomakkeeseen tulee enemmänkin kenttiä ja niitä joutuu uudelleen järjestelemään, ryhmittämään, sivuttamaan tai jos tarvitaan kokonaan uusi ominaisuus jota ei entuudestaan löydy.

Sanottakoon yhteenvetona vielä, että älkää lähtekö toteuttamaan muotoilujärjestelmää pelkästään tehostaaksenne tuotekehitystä, muistakaa että muotoilujärjestelmä on myös moderni ja tehokas tapa hallita yrityksen brändiä.

Sangrelta löydät muotoilun ammattilaisia, jotka auttavat kokonaisvaltaisessa digitaalisessa tuotekehityksessä ja modernissa brändinhallinnassa.

Kirjoittaja on Sangren UX Lead, jolla on yli 10 vuoden kokemus digitaalisten palveluiden muotoilusta eri toimialoille.

Jaa

Varaa maksuton konsultointi siitä, miten projektisi kannattaa toteuttaa.

Käymme tapaamisessa läpi projektisi tavoitteet ja kerromme näkemyksemme siitä, miten projekti kannattaa rakentaa. Tarjoamme apua projektin määrittelyyn, toteutukseen tai digitaalisen palvelun innovointiin.

Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö, ja palaamme sinulle seuraavaan arkipäivään mennessä.

Voit myös soittaa meille numeroon +358 50 371 9516.