Modern digital designer
Blog

Moderni digitaalinen muotoilija

Perttu Talasniemi
Perttu Talasniemi

Millainen on moderni digitaalinen muotoilija? Tässä kirjoituksessa käsittelen sitä, millainen muotoilija pärjää digitaalisella alalla ja minkälaisia vaatimuksia työnantajilla on nykypäivän digitaalisille muotoilijoille.

Suunnittelua tehdään eri lähtökohdista ja tarpeista. Usein unohtuu, että joku on miettinyt miltä esimerkiksi ase näyttää. Aseissa toiminnallisuus on ensisijainen asia, mutta kuitenkin joku – useimmiten insinööri – on muotoillut aseen ulkonäön. Aseiden ulkonäön muotoilua ohjaavat varmasti enemmän toiminnalliset asiat, kuten ergonomia ja toimintavarmuus, kuin esteettiset asiat, kuten miellyttävä ulkonäkö. Tämä kertoo siitä, että aseen muotoilijalla on tuntemusta ergonomiasta, materiaaleista ja mekaniikasta.

Digitaalinen muotoilu pohjaa teolliseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin. Aivan kuten arkkitehdin on tunnettava rakennusmateriaaleja ja niiden käyttäytymistä, on digitaalisen muotoilijan tunnettava toimintaympäristönsä. Web 2.0 -buumin aikaan saimme seurata miten printtipuolen tuotanto-AD:t ja graafikot hallitsivat pitkään digitaalista muotoilua. Valitettavasti graafikoiden vähäinen tuntemus digitaalisesta toimintaympäristöstä sekoitti pelikenttää, hidastaen alan kehitystä. Printtiin tottuneita graafikoita kiinnostivat enemmän pyöreät kulmat, liukuvärit ja varjostukset kuin palvelun todelliset kulmakivet eli käyttäjäkokemus, joka muodostuu ensisijaisesti käyttäjille olennaisista toiminnallisuuksista, helppokäyttöisyydestä ja sisällöstä. Esteettinen aspekti on toki tärkeä, mutta kuten voimme havaita monista suosituimmista verkkopalveluista, estetiikka ei ole digitaalisen palvelun tärkein ominaisuus – esimerkkinä vaikka Craigslist, jolla on miljardin dollarin liikevaihto vuodessa, tai Reddit, jolla on noin miljardi käyttäjää.

"Voimme havaita monista suosituimmista verkkopalveluista ettei estetiikka ole digitaalisen palvelun tärkein ominaisuus."

Peliteollisuudessa lähes kaikilla nimekkäillä pelisuunnittelijoilla on ohjelmointitausta. Sama pätee oikeastaan myös lähes kaikkiin teknologiajätteihin: Google, Facebook, WhatsApp, Twitter, Instagram, ym. – kaikilla edellä mainittujen yritysten perustajilla oli kokemusta ohjelmoinnista. Steve Jobs korosti ohjelmointitaitojen tärkeyttä suunnittelussa jo vuonna 1995. Sen jälkeen tuo tarve on ennemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt.

Digitaalisen muotoilijan ei tarvitse olla huippuohjelmoija, mutta perusteet olisi kuitenkin hyvä olla hallussa ja yleinen ymmärrys käytetyistä teknologioista, niiden rajoituksista sekä tarjoamista mahdollisuuksista. Vaikkei muotoilija osaisikaan ohjelmoida tai tuntisi käytettyjä teknologioita, niin digitaalisen muotoilijan tulisi kuitenkin tuntea yleisesti käytettyjä muotoilumalleja (Design Patterns) ja alalla vallitsevia hyväksi havaittuja käytäntöjä (Design Practices). Nämä yhdistettynä muotoilijoiden lempiharrastukseen – alan trendien seuraamiseen – on jo hyvä alku digitaaliselle muotoilijalle. Yksinään trendien seuraaminen ei kuitenkaan riitä, vaikka valitettavan moni, varsinkin kokematon muotoilija keskittyy siihen aivan liikaa. Trendit usein keskittyvät lähinnä wow-elämyksen luomiseen, eivätkä näin ollen välttämättä tarjoa parasta mahdollista käyttäjäkokemusta. Hyvänä esimerkkinä tästä on vallitseva Neumorphismi, jota on paljolti kritisoitu kontrastin puutteesta ja heikosta luettavuudesta.

Käyttäjäkokemuksen edelläkävijä Don Norman kiteytti asian hyvin:

"I prefer design by experts, by people who know what they are doing." 

– Suosin muotoilua asiantuntijoiden toimesta, siis ihmisten, jotka tietävät mitä he tekevät.

Uskallan väittää, että digitaalinen muotoilija joka tuntee käytettävät teknologiat, muotoilumallit, alan käytännöt ja vallitsevat trendit, on muotoilija joka tietää mitä tekee. Jos muotoilijalla on lisäksi liiketoiminta- ja toimialatuntemusta, on kyseessä valioyksilö, josta työnantajan kannattaa pitää kiinni.

Paljon puhutaan siitä, kuinka asiantuntijoilla pitäisi olla E, F, T, X, jne. -mallien mukaista osaamista. Viime aikoina on ollut puhetta myös pyramidimallista, jossa yleinen osaaminen levittyy laajemmin monelle eri osaamisalueelle. Näin ollen (ainakin teoriassa) erilaisista osaajista koostuvassa tiimissä kaikki ymmärtävät ja tukevat paremmin toisiaan, sillä kommunikaatiokuilut eivät ole niin suuria. Pyramidimalli tukee ainakin omia empiirisiä havaintojani alalla.

Jään seuraamaan mielenkiinnolla, miten digitaalinen muotoilu alana kehittyy ja muotoilijat siinä mukana. Lopuksi lainaan vielä digitaalista tuotemuotoilija Can Kilicbaytä, sillä hänellä on hyvä vinkki kaikille muotoilijoille:

"Don’t strive for perfection, strive for solutions." 

– Älkää pyrkikö täydellisyyteen vaan pyrkikää ratkaisuihin.

Sangrelta löydät moderneja muotoilun ammattilaisia, jotka muotoilevat digitaalisen palvelun käyttäjäkokemus edellä hyödyntäen alan parhaaksi todettuja teknologioita!

Kirjoittaja on Sangren UX Lead, jolla on yli 10 vuoden kokemus digitaalisten palveluiden muotoilusta eri toimialoille.

Share

Book a free consultation on how your project should be implemented.

We’ll go through your goals and give you our view on how the project should be designed. We’ll help you with project scoping, implementation or innovating a digital service.

Get in touch

Please fill in the contact form and we'll get back to you by the next business day.

You can also call us on +358 50 371 9516.