Jump to content ›
Mobile-app-questions
Blogi

"Minulla on sovellusidea, miten kannattaa edetä?" Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin

Laura Tuppurainen

Laura Tuppurainen

Saamme usein kyselyitä siitä, miten kannattaa edetä kun mielessä on idea mobiilisovellukselle. Kokosimme tähän blogiin yleisimmät kysymykset ja vastaukset niihin.

Mitä sovelluksen tekeminen maksaa?

Tämä on ehdottomasti se yleisin kysymys jota kuulemme, ja myös vaikein vastata suoralta kädeltä. Sovellusten hintojen arviointi on haastavaa siksi, koska se riippuu siitä, mitä sovellus tekee, kuinka paljon siinä on ominaisuuksia ja millaisia. Yleisesti voidaan sanoa, että mobiilisovellusten hinta voi olla mitä tahansa välillä 10k-200k€ ominaisuuksista riippuen. 

Alustavaa arviointia auttamaan kehitimme jonkin aikaa sitten Hintalaskurin, jolla saat arvion siitä, missä hintaluokassa liikutaan. Tarkemman hinnan määrittelemiseen tarvitaan yleensä kuitenkin useampia keskusteluja. 

Mikä sovelluksen tekemisessä sitten niin maksaa? Sovelluksen tekeminen alusta loppuun vaatii monenlaista osaamista: palvelumuotoilua, UX- ja UI-suunnittelua ja eri tyyppistä ohjelmointia. Eikä se lopu siihen - kun sovellus on valmis, tarvitaan ylläpitoa ja usein myös jatkokehitystä. Jos tehdään täysin täysin räätälöityä sovellusta, jo tarvittava ohjelmoinnin määrä voi olla melkoinen.

Monille tulee yllätyksenä se, kuinka kallista sovellusten tekeminen on. Ensimmäisenä oikeastaan kannattaakin kysyä - onko sovellukselle oikea tarve? Ja tarvitseeko ratkaisun oikeasti olla sovellus? Olemme käsitelleet aihetta aikaisemmin blogissamme. Joskus kevyempikin ratkaisu riittää tekemään liiketoimintaa.


Kuinka pitkään sovelluksen tekeminen kestää?

Projektin kesto puolestaan riippuu projektin koosta. Tyypillisesti sovellusprojektit kestävät kahdesta viikosta ylöspäin. Kahdessa viikossa voidaan rakentaa esimerkiksi yksinkertainen selaimessa toimiva PWA eli progressive web app. Monimutkaisen natiivisovelluksen rakentamisessa puolestaan voi olla kyse kuukausista.


Millä teknologialla sovellus kannattaa toteuttaa niin että se toimii kaikilla laitteilla?

Kun puhutaan teknologiasta, ensimmäisenä täytyy selkeyttää tehdäänkö natiivisovellusta vai verkossa toimivaa sovellusta. Natiivisovellus tulee sovelluskauppaan ladattavaksi; progressiivinen web-applikaatio (PWA) puolestaan toimii selaimessa ja ladataan puhelimen kotinäytölle URL-linkin kautta. PWA on näistä aina kevyempi rakentaa ja suosittelemmekin sitä silloin kun se on riittävä ratkaisu tarvittaviin ominaisuuksiin. Käsittelimme näitä kahta eri vaihtoehtoa tarkemmin tässä artikkelissa

Kun kyse on monimutkaisemmasta tai reilusti suorituskykyä tai tietoturvaa vaativasta sovelluksesta, tarvitaan natiivi. Natiivisovelluksen teknologioiksi on monia vaihtoehtoja. Valinnassa tärkeintä on, että teknologia mahdollistaa tarvittavat ominaisuudet, että kehittäminen on sujuvaa ja että teknologiaa voi kehittää open-source -periaatteella, eli se ei sulje tilaajaa toimittajaloukkuun. 

Yleisimmät käyttöjärjestelmät joille sovellus kannattaa rakentaa ovat iOS ja Android, sillä niillä katetaan 99.5% kaikista käyttäjistä. Me Sangrella käytämme React Native -teknologiaa sovelluskehitykseen, sillä se mahdollistaa sovelluksen koodaamisen sekä iOS- että Android -alustoille pitkälti yhdessä JavaScript-codebasessä kahden täysin erillisten sovelluksen koodaamisen sijaan. Lisää React Nativesta ja sen hyödyistä voit lukea täällä.

Kun sovellus toimii tietyssä käyttöjärjestelmässä, toimii se silloin sekä puhelimella että tabletilla. Designin teemme aina responsiivisena, niin että se mukautuu käytössä olevaan laitteeseen.


Mitä mobiilisovelluksen ylläpitoon kuuluu ja paljonko se maksaa?

Ylläpidon kustannukset riippuvat siitä, millainen sovellus on kyseessä. Käytännössä ylläpitoon liittyy aina vähintäänkin palvelinkustannuksia, jotka kevyen sovelluksen tapauksessa lähtevät muutamasta kympistä kuukaudessa. Monimutkaisessa tapauksessa ylläpidon kokonaiskustannus voi puolestaan nousta satoihin ja tuhansiin euroihin - siis kuukaudessa. Mutta silloin puhutaan jo sovelluksesta, jolla on merkittävä vaikutus liiketoimintaan. Ylläpito vaatii myös jonkun verran työtä. Esimerkiksi kun tulee uusia puhelinmalleja, sovellukset saattavat vaatia uusia julkaisuja.

Kehitystyötä ei myöskään kannata lopettaa ensimmäisen version julkaisuun, vaan budjettia tulee varata myös jatkokehitykseen. Sovellusten tekemisessä pätee yleensä MVP-periaate: ensimmäisen julkaistun version kannattaa olla minimiversio, jotta paukkuja jää jatkokehitykseen, jolloin sovellusta voidaan muokata paremmaksi ja tehdä lisää ominaisuuksia käyttäjien ja liiketoiminnan tarpeiden pohjalta. 


Miten uuden sovellusidean voi rahoittaa?

Jos projektille ei ole vielä saatu rahoitusta, kannattaa tutkia ainakin seuraavia etenemistapoja: 

Jos haluat hakea rahoitusta tuotekehitykseen, Business Finland tarjoaa monenlaisia rahoitusmalleja kuten tuotekehityslainoja, tutkimus- ja kehitysrahoituksia ja esimerkiksi rahoitusta liiketoiminnan kehitykseen häiriötilanteissa. Vaihtoehdoista löydät tietoa täällä

Tarjolla olevat vaihtoehdot riippuvat mm. yrityksesi kokoluokasta ja siitä, onko yrityksesi startup vai vakiintunut toimija. 

Jos yrityksesi on alkuvaiheen startup ja haet rahoitusta, esimerkiksi FiBAN auttaa yhdistämällä startupeja enkelisijoittajien kanssa. 


Viimeistään kun rahoitus on saatu, on toteutuskumppanin valinta ajankohtainen. Mitä siis kannattaa miettiä kun valitset toteutuskumppania?

Toteutuskumppania valitessa onnistumisen kannalta oleellisia kysymyksiä ovat mm. seuraavat.

  • Löytyykö kaikki tarvittava osaaminen samasta talosta? 

Kun suunnittelu ja toteutus tapahtuu samassa talossa, projekti sujuu yleensä ketterämmin ja muutoksiin sekä käyttäjätarpeisiin pystytään reagoimaan nopeasti uusilla iteraatioilla.

  • Onko tiimillä tarpeeksi kokemusta? Onko yritys tehnyt jotain samanlaista ennen?

Tämän saa selville ensisijaisesti katsomalla yrityksen sivuilla olevia referenssejä. Kokeneen tiimin kanssa projekti sujuu todennäköisemmin sujuvasti, sillä tiimi on jo useasti ratkaissut sovelluskehityksessä tyypillisesti ilmenevät haasteet. Myös yrityksen prosessit sovelluskehitykseen ovat silloin todennäköisesti muotoutuneet tehokkaiksi. Jos yritys on tehnyt muille alan toimijoille samankaltaisia sovelluksia, pääset mahdollisesti nauttimaan kustannushyödyistä, joita voidaan saavuttaa edellisten projektien kokemusten myötä. Kokemuksesta joudut todennäköisesti maksamaan tuntihinnoissa hieman enemmän, mutta kuten niin monessa asiassa, sovelluskehityksessä halvalla harvoin saa hyvää.

  • Tuntuuko keskusteluissa, että vallitsee yhteisymmärrys siitä mitä tehdään?

Kehitysprojektit ovat yleensä paitsi isoja investointeja, myös liiketoiminnan kannalta keskeisiä. Onnistumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kumppanin ja tilaajan välillä vallitsee yhteisymmärrys tavoitteista ja siitä, millä toimilla niihin päästään. Avoin ja välitön kommunikaatio auttaa projektin jokaisessa vaiheessa. Se on myös erityisen tärkeää, kun sovitaan aikatauluista ja kustannuksista ja jos niihin ilmenee muutoksia.

  • Käyttääkö kumppani open-source -teknologioita?

Tämä kannattaa selvittää, jotta toteutuksen jälkeen ei jää toimittajaloukkuun, jossa toimittajaa ei voi enää vaihtaa teknologiavalinnan vuoksi.

Jotkut yritykset myyvät omia alustojaan, joilla sovelluksen saa myyntipuheiden mukaan "valmiina" ja vähällä kustannuksella. Näin voi ollakin, jos heiltä löytyy valmis ratkaisu joka soveltuu juurikin olemassaolevaan tarpeeseen. Toiminnallisuuksien laajennettavuus puolestaan on näissä tapauksissa yleensä heikkoa. Esimerkiksi kanta-asiakkuussovelluksia voi löytyä valmiina, mutta ne eivät välttämättä taivu palvelemaan mitään muuta tarkoitusta. Jos sovelluksen käyttötarkoituksia halutaan mahdollisesti laajentaa tulevaisuudessa, tarvitaan räätälöityä kehitystä.


Haluan saada projektin alkuun ja kaipaisin sparrailua sovellusideastani. Voitteko auttaa?

Kyllä vain! Me tarjoamme räätälöityjä palvelumuotoiluworkshopeja sovellusten innovointiin, projektin alkuvaiheen tarvemäärittelyyn tai teknisten mahdollisuuksien kartoittamiseen. Workshopien hinnat ovat alkaen 600€ + ALV.

Sovelluksen innovointiin, määrittelyyn tai prototyyppaukseen voi hakea Innovaatioseteliä Business Finlandilta. Sangre on Business Finlandin virallinen palveluntarjoaja, ja tarjoamme erilaisia innovaatiosetelipaketteja, joista lisää tietoa löydät täältä

Autamme toki sovelluskehityksen missä tahansa vaiheessa, ja voimme hoitaa sovelluksen toteutuksen alusta loppuun.

Jos haluat keskustella vaihtoehdoista, varaa maksuton 30 minuutin konsultointi alla olevan kalenterin kautta tai ota meihin yhteyttä. Autamme projektisi alkuun saman tien.
 

Varaa maksuton konsultointi siitä, miten projektisi kannattaa toteuttaa.

Käymme tapaamisessa läpi projektisi tavoitteet ja kerromme näkemyksemme siitä, miten projekti kannattaa rakentaa. Tarjoamme apua projektin määrittelyyn, toteutukseen tai digitaalisen palvelun innovointiin.

Ota yhteyttä

Jätä meille viesti, ja palaamme seuraavaan arkipäivään mennessä.

[email protected]
+358 50 371 9516